Sunnuntaiksi oltiin sitten varattu retki meille. Oletin tietenkin, että tullaan olemaan siellä ihan vaan muitten turistien kanssa, mutta meiän porukka olikin itse asiassa ainoot siellä! Eli saatiin periaatteessa oma henkilökohtanen opas sille päivälle. Oli kyl tosi kiva :)
Tollanen bussi tulikin sitten hakemaan meitä! Saatiin tosiaan aika spessukohtelua kun kuski tuli hakemaan meiät ihan sieltä mökiltä asti kyytiin.
Ensin meiät vietiin Ross Castlelle.
Siellä oli tosi kaunista! Sekä luojan kiitos sää suosi meitä.
Saatiin pyöriä siinä linnalla aikamme, ja sitten meiän opas saapukin paikalle veneellä. Retkeen nimittäin kuului veneretki kansallispuiston järvillä! Jännää.
Suoraan sanottuna, olin vähän järkyttynyt kun näin ton veneen. En oo mitään veneilyihmisiä varsinaisesti, joten tollanen pikkunen matala vene tuntu vähän pelottavalta. Ei siinä kuitenkaan mitään ongelmaa tullut.
 |
| Tyylikäs kuin mikä |
Sää oli ensin tosiaan hyvä, mutta sittenpä se hauskuus vasta alkoi - Irlanti iski taas ja alkoi satamaan. Kun oltiin siellä keskellä järveä. Fun fun fun.
Tää oli taas yksi näitä muistettavia hetkiä. Me vaan kyhjötetään porukalla veneessä keskellä järveä, sataa ja tuulee, kaikilla huput päässä, vaatteet litimärät, suojaava pressu jalkojen päällä ja kaiken lisäksi välillä järvestä roiskuu vettä veneeseen. Espanjalaiset varsinkin were not amused, mutta musta ehkä näky taas se suomalaisuus. Oon tottunu huonoon säähän, joten mua ei oikeestaan kauheesti edes haitannu :D Toinen, joka ei ollu kauheesti moksiskaan, oli D. Se vaan kutsu tota "adventureksi", haha.
Perinteiseen irkkutyyliin, sää vaihteli koko ajan. Välillä tuli aurinko esiin, välillä satoi, välillä molempia samaan aikaan. Se siispä tarkotti vain yhtä asiaa: sateenkaaria! So much sateenkaaria.
Bongailtiin niitä ihan jatkuvasti kaikkialta. Se oli kyl ehdoton plussa!
Pysähyttiin vähäksi aikaa sitten yhellä saarella samalla kun opas kävi tsekkaamassa järven kunnon edessäpäin. Lauantaina kun oli tosiaan satanu niin paljon vettä, niin järven pinta oli noussu paljon eikä ollu varmaa, onko enää turvallista jatkaa.
Vesi oli kuin olikin liian voimakasta, joten suunnitelma muuttui. Opas sitten vei meiät veneellä lähelle Muckross Housea, jossa oltiin käyty pimeällä edellisenä iltana.
Saatiin jotain noin 45min aikaa kävellä ympäriinsä. Ei kuitenkaan haluttu mennä sinne talolle uudestaan vaan päätettiin ennemminkin lähteä kävelyreitille. Se osottautu tosi hyväksi ideaksi, vaikkaki alko tietty taas satamaan.
 |
| Torc Waterfall |
 |
| Täähän on ihan kuin suomalainen maisema! |
Kävelyn jälkeen opas nappasi meiät taas kyytiin ja sitten suunnattiin kohti viimeistä kohdetta, Gap of Dunloeta. Siellä oli kyllä aivan jumalaisen näköistä!
Meillä oli vähän alle parisen tuntia aikaa vaan kävellä tuolla. Siellä menee tosiaan toi autotiekin, mutta siellä ei saa ketkään randomit ajella, joten käveltiin. Oli kyl oikein mukavaa!
Niiin nättiä:)
Tosta viimesestä hevoskuvasta vähän. Oli niin jännää kun oltiin kävelemässä takasinpäin ja yhtäkkiä huomattiin että jaa, sieltä on tulossa kaks hevosta ihan vapaana meitä vastaan. Vähän ihmeteltiin sitä touhua, mut sit huomattiin toi auto niitten takana. Se auto paimensi niitä. Hevoset oli ilmeisesti koulutettu kulkemaan toi matka takasin kotiin ja se auto ajo niitä sinne. Kun me, tai toinen auto, tuli vastaan ja auto pysähty, hevosetkin pysähty. Aika hassua :D
Mutta hei, siinähän se kuvat sit olikin! Pieni määrä niitä kertykin, ups. Kun oltiin kävelty tuolla, hypättiin taas bussiin ja opas vei meiät sitten takasin mökille. Hypättiin vuorostaan omiin autoihimme ja lähettiin takasin kohti Limerickiä. Ja siinä se viikonloppu sitten olikin. Oli kyl tosi kiva reissu, oon niin ilonen, että pääsin mukaan! Killarney oli kyl tosi kaunis paikka, suosittelen sitä ihan kaikille Irlantiin menijöille:) Siellä tosiaan kyllä tarvii aikaa, että ehtii näkemään ympäriinsä. Sen verran iso paikka tosiaan. Mutta eipä tässä nyt muuta. Palaillaan taas arkielämällä seuraavaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti