Turisteilua Limerickissä

Täällä sitä ollaan taas! Olipas kunnon Suomi-putki tossa, huhhuh. 10 päivää putkeen oli joka päivä joku Suomi-tyttö täällä käymässä. Ensin oli tosiaan E, siitä kerroinkin jo lyhyesti. Tiistaina sitten tuli mun tytöt Lahest, N ja J. Ne tuli illalla eikä me silloin vielä mitään erikoisempaa tehty: tehtiin ruokaa (tytöt pääsi tutustumaan erikoiseen irlantilaiseen purkinavaajaan...) ja naurettiin kun koottiin Spotifyhin hienoa Suomi-soittolistaa seuraavana päivänä odottaville Suomi-bileille.

Keskiviikkona vein tytöt sitten keskustaan kattelemaan niitä vähäisiä "nähtävyyksiä" mitä Limerickissä nyt on. Eli oikeestaan Shannon-joki ja King John's Castle. Mutta se oli kyllä ihan hyvä sen puolesta kun itekään en ollu aikasemmin ottanu yhtään vielä kuvia Limerickin keskustasta, koska ite käyn siellä aina vaan milloin milläkin asioilla enkä mitenkään kävelemässä ympäriinsä ja ottamassa kuvia.

  

En ollu suunnitellu mitään erikoisempaa tekemistä, kunhan käveltiin näissä maisemissa joen vartta kohti linnaa. Sää oli ihan hyvä sen suhteen kun ei ainakaan satanut.

 

 

Kyllä täältä kivojakin maisemia löytyy, vaikka monet sanoo että Limerick on ruma kaupunki. Ite en ihan täysin ymmärrä sitä haukkumista, että tää on ihan kämänen kaupunki: ei mitään tekemistä, ei kaunis eikä mikään kauheen isokaan. No tietenkin jos tätä vertaa muihin Irlannin kaupunkeihin kuten Galwayhin tai Corkiin, eihän tää yhtä kiva oo. Mutta pitääkö sitä nyt verrata? Mun mielestä on kuitenkin ihan kiva asua täällä - on kuitenkin kiva yliopisto, paljon opiskelijoita, nätti joki ja ihan tarpeeksi kauppoja ja kahviloita ja baareja ja kaikkea sellasta. 

 

Sekä tämä mukava linna. Oon tainnu aikasemminkin jo laittaa kuvia siitä tänne, mutta kertaus on opintojen äiti? Onhan se kuitenkin ihan kivan näkönen linna, vaikkei tosiaan mikään kauheen iso ookkaan. Ei tällässiä kuitenkaan ihan omasta koto-Lahesta tai Jykylästä löydy.

King John's Castle tosiaan nimeltään. Sisään on pääsymaksu, mutta opiskelijoille se oli vaan jotain 7-8e, eli ei paha ollenkaan.

Siellä sisällä olikin yllättävän hauskaa! En yhtään ollu tienny mitä odottaa, mut se ei ollukaan ollenkaan pelkkää tylsää kiertelyä vaan siellä sai vähän leikkiä, hahhah. Oli myös tosi interaktiivista, siellä oli sellassia kivoja videoita tyypeistä, jotka ikään kuin puhu just sulle. Niitä oli mukava kuunnella.

 

Päästiin ampumaan tykeillä, wohoo! :D Se oli hauskaa, hahhah. 

Siellä pääsi sitten ulos linnan sisäpihalle, minne oli rekonstruoitu (jos nyt käytin tota sanaa oikein niin oho) miltä siellä aikoinaan näytti.

 

 

Oli kiva vaan kierrellä ja katella siellä:)

 

 

 

Siellä pääsi sitten kiipeämään ylös torneihin, niin sieltä olikin sit tosi kivat näkymät! 

 

 

 

Eipä tässä oikein mitään sanottavaa oo, kuvat puhukoot puolestaan. 

 

Tosi kivannäköstä oli kyllä, kannatti ehdottomasti mennä tonne!

Linnan tutkimisen jälkeen iskettiin muistomyymälään, itellekin tarttu mukaan Irlanti-pelikortit, magneetti sekä tärkein kaikista: Limerick-haalarimerkki. Dyndyndyy. Oon niin tyytyväinen että löysin sen! Mulla on jo haalareissa Irlanti-merkki, jonka ostin ekalla reissulla tänne, mut nyt ehottomastti halusin tän oman vaihtokaupungin vaakunan.
 

Sen jälkeen en oikein muista, käytiin ehkä jossain kaupoissa. Meiän piti ainakin ettiä joku ruokapaikka, että saadaan kunnolla tankattua ennen bileitä. Kyselin kavereilta ehdotuksia hyvistä ravintoloista, koska ite en oo käyny kuin tasan yhessä (se missä kävin E:n kanssa edellisenä viikonloppuna) kun ei täällä missään ravintoloissa tuu syötyä opiskelijabudjetilla. Meille tulikin vähän kiire, joten päädyttiin vaan kokeilemaan yhtä eteen sattunutta ravintolaa ja se osottautukin tosi kivaks paikaks! Omistaja oli tosi mukava mies, saatiin ruoka nopeasti ja oli kyllä hyvää:) O'Connors Cafe tais olla nimi.

Sen jälkeen tultiinkin takasin kämpille ja ruvettiin valmistautumaan Suomi-bileisiin, jotka järjestin täällä mun kämpässä! Olin kutsunu ison kasan kavereita ja tilannu tytöiltä Suomesta vähän suomalaista viinaa ja salmiakkia, hahhah. Niitä sitten pistettiin maistiin vaihtarikavereille.

Bileissä oli sit kyl oikein hauskaa! Meillä kolmella suomalaistytöllä oli ehkä eniten hauskaa, hah hah. Ainakin muut näki miten me juhlitaan:D Ei lähetty täältä enää keskustaan baariin, koska kaikilla oli seuraavana päivänä jotain koulujuttuja tai joku muu mukahyvä tekosyy. Harmittihan se silloin, mut päästiin kyllä itse asiassa keskustaan sit seuraavana iltana.

Tähän loppuun vielä yksi mun tän hetkisistä lempibiiseistä mitä me täällä bileissä soitetaan (taas sen yhen herran vaikutusta). 

Yritän ehtiä kertoilemaan seuraavista päivistä mahdollisimman pian! Tässä on tosin Halloween-aika nyt jyräämässä, joten katotaan miten selviän niistä bileistä (kahet peräkkäisinä iltoina, oops). Nähräillään!

Matkustaja

No moi! Täällä blogin puolella on nyt vähän hiljaiseloa, koska oon yksinkertaisesti liian kiireinen Suomi-vieraiden kanssa etten ehi kirjottelemaan. Nytkin istun itse asiassa bussissa matkalla kohti Dublinia, missä tapaan meiän ranskalaistuneen E:n. Oon poissa kotoota tiistaihin asti, joten ennen sitä tuskin tän enempää mua täällä valitettavasti näkyy.

Tykkään istua bussissa, koska silloin saa ihan rauhassa yksin tuijotella ulos ikkunasta, kuunnella musaa ja ajatella. Nytkin kun tässä oon, tajusin kuinka mä tosissaan oon täällä vaihdossa vaan lyhyen määräaikasen ajan ja sitten se on ohi. Mun pitää ihan oikeesti ottaa kaikki tästä irti ja lopettaa typerien pikkuasioiden vatvominen. Pitää tajuta kuinka hyvin asiat on ja arvostaa niitä. Joten..

Oon kiitollinen siitä, että..

- pääsin ensinnäkin Irlantiin vaihtoon, vaikka olishan vaihto missä tahansa maassa varmasti mahtava, mutta tää paikka nyt vaan on erityisen ihana aksenttineen ja maisemineen..

- en mahtunut kampusalueelle asumaan vaan päädyin Brookfieldiin, ilman sitä en ois tavannu kaikkia näitä mun kavereita ja saanu sitä mahtavaa yhteisöä mikä meillä siellä on..

- uskalsin avata suuni heti ekana kokonaisena päivänä täällä ja aloin juttelemaan W:n kanssa, josta sit tulikin tosi hyvä kaveri, sekä kysyin jätkien suunnitelmia, jolloin tutustuin myös D:hen ja C:hen..  ja siitä se kaikki lähti..

- satuin löytämään kivoja kursseja, joissa ei oo paljoa tehtävää, eli ei oo tarvinnut stressata kouluasioista samalla lailla kuin moni muu..

- oon ehtiny jo matkustelemaan aika paljon täällä ja näkemään aivan mahtavia irlantilaisia maisemia..

- pääsin nauttimaan pitkään aivan loistavasta säästä..

- vaikka oonkin ollut useampaan otteeseen kipeä ja joutunut siellä lääkärilläkin käymään, oon ainakin tähän mennessä selviytyny ilman mitään suurempia terveydellisiä tai muitakaan ongelmia..

- mulla on näin kivoja suomalaisia kavereita, jotka matkustelee tänne..

- on olemassa sellainen mahtava asia kuin musiikki, mikä ei varsinaisesti liity tähän mitenkään mut toisaalta taas se liittyy ihan kaikkeen..

- irlantilainen ruoka uppoo yllättävän hyvin mulle eikä mun oo tarvinnut tukeutua tuttuun ja turvalliseen Mäkkäriin kertaakaan..

- oon saanut jo niin paljon uusia kokemuksia: kaikkea jousiammunnan harjottelusta hauskoihin juomapeleihin, rugby-pelin kattomisesta linnojen tutkimiseen..

- oon muutenkin selviytynyt omillani kaks kuukautta ulkomailla ehkä paremmin kuin osasin kuvitellakaan!

"Mä tajuta sain, että hetki on kaunis
/ Mä tajuta sain, että nyt tai ei koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa
/ Mä hengittelen, olen täynnä voimaa
/ Mä tajusin sen, että onni on se, että mun sydän pamppailee
/ En odota aina uutta, muuten mä jään ilman mahdollisuutta elää elämää!"

  - Haloo Helsinki: Hetki on kaunis

Carpe diem ja sitä rataa.

Let it rain

Tere taas! Ollaan oltu kyllä ensimmäiset puoltoista kuukautta tosi onnekkaita täällä sään kanssa, on ollu ihan poikkeuksellisen hyvä ja sateeton sää. Useemmin piti kantaa mukana aurinkolaseja kuin sateenvarjoa. Oikeesti. Mut nyt asia on tietenki muuttunu. Tullu normaali Irlannin sää. Mikä tarkottaa sitä, että ensin näyttää olevan ihan hyvä sää, aurinkokin saattaa paistaa. Sit vähän synkkenee ja bam, yhtäkkiä alkaa satamaan aivan jumalattomasti ja tuulen kanssa näyttää ihan minimyrskyltä. Sitä kestää sit ehkä se 10min ja sit se on ohi, aurinkokin ehkä taas paistaa. Ihan käsittämätöntä:D

Aldin pihalta

Perjantaina ei tosiaan ollu kauheen mukava sää. Ensin oli tosiaan kiva vaan istua sisällä kotona. Mun piti taas tehä mun esseetä, mutta jos ei vaan iske, niin ei iske. Sen sijaan taisin kirjottaa tätä blogia :D Mutta kun piti kolmeksi lähtee yliopistolle luennolle pyörällä (avointen ovien takia kaikki luennot ennen kolmea oli peruttu - ja mun luento oli kolmelta...), ei ollukaan ihan niin hauskaa. Ei onneks satanu pahemmin vielä silloin. Menin luennolle (amerikkalaista kirjallisuutta ja can you freakin' believe it - se opettaja mainitsi Maslown tarvehierarkian! jos kukaan muistaa yhestä aikasemmasta postauksesta, sanoin että en kestä jos joku mainitsee sen vielä kerrankin... ja nyt taas se mainittiin. en heittäny opettajaa kirjalla, mut alan olla aika lähellä sitä), söin, ja sitten menin kirjastoon lainaamaan lähdekirjallisuutta esseetä varten (oho). Sen jälkeen piti sit lähteä kohti kauppaa ja yllätys yllätys - sato ja tuuli ihan mukavasti.

On tosi kiva kun ensinnäkin tosiaan yliopistolla on Spar, mutta se on kallis ja suhteellisen pieni kauppa. Kaikista fiksuin ruokakauppa meille on Aldi. Mutta sinne pitää aina kävellä (15min suuntaansa) tai pyöräillä. Onneks se on kuitenkin suunnilleen yliopiston ja BF:n välillä, joten kotimatkalla pystyy käymään siellä. Mut jos sää on surkea, mut kaupassa pitää käydä, niin ei oikein oo muuta vaihtoehtoa kuin vaan lähteä sissinä sateeseen polkemaan kauppaan. Olin ihan märkä kun sinne pääsin. Mulla oli vieläpä paljon ostettavaa, joten sit kun sieltä lähin jo etukäteen märkänä, kaks kauppakassillista pyörän sarvilla, huppu päässä polkien sateessa ja tuulessa, tuntu että sain autoilijoilta vähän säälikatseita :D Mutta eipä tässä opiskelijana oikein muuta vaihtoehtoa oo. Onneks mulla on rakas iPod ja soittolista nimeltä "rage" - polkeminen vastatuuleen sateessa on huomattavasti helpompaa kun korvissa pauhaa Metallica ja Rammstein ja puhtaalla raivolla vaan jatkaa eteenpäin.

Brookfieldistä

Sen jälkeen mun piti kuitenkin vielä olla ahkera ja pestä pyykkiä. Voi jeesus kuinka siihenkin pystyy upottamaan rahaa. Yhen koneellisen peseminen (tai kuivaaminen) maksaa 2,50€. Se pitää maksaa kolikkoina. Onki aina sit kauheeta taktikointia kun etukäteen tiiän että aion pestä pyykkiä, ni että on varmasti sit tarpeeksi sopivia kolikoita. Huoh. Perjantainakin pesin kolme koneellista, eli siihen meni jo 7,50€. Oli tosi kiva kun niistä kolmesta koneellisesta yks ei sit ollukkaan peseytyny. Vieläpä se kaikista tärkein satsi. Osa vaatteista oli ihan kuivia, osa ihan litimärkiä ja osa ihan pesuaineessa. Toosi kiva. Onneks mulla oli vielä kuitenkin kolikoita, joten pistinpä ne sitten vielä uudestaan pyörimään (toiseen koneeseen tietty). Huoh.

Yritin siinä pyykkeilyn ohessa/jälkeen sitten ihan tosissani kirjottaa sitä amerikkalaisen kirjallisuuden esseetäni. Aiheena mulla oli jenkkien itsenäisyysjulistus, mikä on musta tosi mielenkiintonen aihe eikä se aiheena varsinaisesti mikään vaikea ollu, mut jostain syystä en vaan millään saanu mitään aikaseks. Ehkä koska oon puoltoista kuukautta täällä vaan lööbaillu, ollu tekemättä pahemmin mitään kouluhommia, niin nyt yhtäkkiä kun pitikin kirjottaa esseetä, ei vaan osannu alottaa.

The unanimous Declaration of the thirteen united States of America

Asiaan tietty saatto vaikuttaa myös se pieni paine takaraivossa, että nytpä kirjotetaankin enkuks enkunkielisessä maassa amerikkalaiselle opettajalle. Ja vieläpä käsitellään tekstin kielenkäyttöä. Että yritä siinä sitten pieni suomalainen analysoida tekstiä, minkä tyyli on tämänmoista: "Prudence, indeed, will dictate that Governments long established should not be changed for light and transient causes; and accordingly all experience hath shewn, that mankind are more disposed to suffer, while evils are sufferable, than to right themselves by abolishing the forms to which they are accustomed." Aaalrighty.

Nomutta siis, mielenkiintonen aihe mulle ihan tosissaan. Tiesittekö, että iso osa tota itsenäisyysjulistusta itse asiassa on pyhitetty Iso-Britannian King George III:n haukkumiseen? Ihan oikeesti. Sitä haukutaan tyranniksi, epäsoveliaaksi kuninkaaksi ja listataan kaikki paha asia mitä se on tehny jenkkiparoille. Tosi jännä mun mielestä. USA:n tärkein historiallinen dokumentti, mitä arvostetaan paljon ja mikä synnytti koko sen jenkkiläisen identiteetin, ja ne vaan haukkuu Brittien silloista kuningasta :D

Okei, rupesinpas höpöttämään. Huomaako, että aihe tosiaan kiinnostaa mua? :D No, siitä huolimatta, en perjantai-iltana meinannu saada mitään aikaseks. Joten kun kaverit vähän huuteli mua mukaan yhtiin bileisiin, niin aika pitkän "mennäkö vai eikö mennä" -pohdinnan jälkeen, päätin sitten että fuck this shit ja lähin, ha ha. Koska oon edelleen antibioottikuurilla, en tosiaan mitään juonut, mutta oli kiva saada ihmisseuraa ja ajatukset pois tosta esseestä! Ja kaikesta päivän sateesta ja pyykkihäslingeistä ja kaikesta. Sitten joskus puol yhentoista aikaan kun ihmiset lähti baariin, mä tulin kotiin ja olin itse asiassa täynnä energiaa ja valmis hyökkäämään esseen kimppuun!

Mun hieno työasema

Valvoin aika pitkään, ehkä johonkin kolmeen asti yöllä. Vaikka deadline oli maanantaina, oli pakko saada sitä tehtyä, koska olin lauantaina tosiaan saamassa E:n tänne vierailulle, joten ajattelin että ei oo sitten kauheesti aikaa kirjotella. 

Lauantai sitten meni tosiaankin suomityttö E:n seurassa! Mentiin keskustaan pyörimään, mulla ei ollu kauheesti näytettävää Limerickissä, koska eipä ollu E:n ensimmäinen kerta kaupungissa. Sää oli kuitenkin tosi hyvä, joten oli kiva vaan kävellä ympäriinsä ja vähän istua joen varrella:)

Täällä Limerickissä ei tosiaan oo ihan kauheesti mitään tehtävää tai näytettävää, joten aikalailla vaan hengaillessa meni aika. Tultiin kämpille ja tehtiin ruokaa, mä sain oikein kätevästi kirjotettua esseetä kun E otti torkut, ja illalla sit lähettiin W:n ja espanjalaisen C:n ja sen kahen kaverin kanssa keskustaan baariin (Smyths) istuskeleen ja kuuntelemaan livemusiikkia. Kaikki oli ehkä vähän väsyneitä, tai ei ainakaan millään juhlatuulella, joten ihan vaan rento ilta oli ja lähettiin aikasin takasin kotiin.

Sunnuntaina sit suunnattiin taas kohti keskustaa, haha. Siellä on jo perhana soikoon joulukoristeita kadullakin! Mitä ihmettä. Halloweenkaan ei oo vielä ohi kun jo joulu pukkaa päälle. Kaupoissakin vaikka kuinka paljon joulu-aiheista tavaraa. 

Mun Potterhead pääsi taas valloilleen Penneysissä ja tällänen paita tällä kertaa tarttu mukaan:D Pitäähän sitä nyt omaa sisäistä Luihuista vähän mainostaa. (Btw, kuinkakohan monessa postauksessa oon jo maininnu sanan Potter....)

Mutta eipä siinä, viikonloppu meni mukavasti hengaillessa ja kuulumisten kertaamisessa! (: Käytiin syömässä keskustassa yhessä pihvipaikassa (missä kumpikaan ei tilannu mitään pihviä haha) ja illalla sit kateltiin leffa. Sen jälkeen yöllä kirjottelin sit esseen valmiiks ja sain lähetettyä onnistuneesti sen, booyah. Ei siitä nyt mikään kauheen hyvä tullu, sanamääräkin just ja just riittävä, mut olkoot. Erasmus-säälipisteitä odotellessa.

Siinäpä se viikonloppu! Nyt tiistaina paikalle tuli lisää suomityttöjä jee, joten aika menee sitten niitten kanssa! Joten kattoo miten ehin taas kirjottelemaan. Bye bye now!

Shadow on the Sun

Moi! Täällä mä näpyttelen keskellä yötä omassa olkkarissa sohvalla kuulokkeet päässä. Suomityttö E on käymässä ja erinäisten patjaongelmien takia, se saa nyt nukkua mun sängyssä ja ite pääsen täällä rauhassa kirjottelemaan kun ei oikeestaan väsytä yhtään. Mun pitäis ihan tosissaan saada nyt aikaseksi otettua täällä BF:ssä vähän kuvia paikoista, että voisin esitellä tätä mun kämppää/asuinaluetta :D Ei sitä vaan tuu otettua kuvia kun nyt jo kuitenki niin tottunu tuijottamaan näitä samoja seiniä. Ehkä omasta huoneesta voisi ainakin näinä päivinä ottaa, nyt kun sitä on jopa vähän siivonnu näitä vieraita varten, hah hah.

Mun uusi rakas: UL Wolves -huppari

En oo tosiaan tällä viikolla pahemmin kirjotellu, koska ei oo tapahtunu kauheesti mitään kirjottamisen arvosta (taaskaan). Käypä mun elämä tylsäksi täällä:D Siitä oon itse asiassa jo parille tyypille puhunukkin, että kuinka tästä elämisestä on tullu jo ihan "tavallista" täällä. Irlanti ja vaihto ei oo enää niin uutta ja ihmeellistä, eikä ihan koko ajan tapahdu jotain hauskaa, joten elämästä on tullu paljon arkipäiväsempää ja sen takia aikakin menee paljon nopeemmin. And it sucks. En haluu, että totun täällä elämiseen, koska sit kohta huomaan että hupsista, onkin jo joulukuu ja pitää mennä takasin Suomeen enkä mä ottanu kaikkea irti tästä elämästä!

Haluun edelleen uusia ja jänniä kokemuksia, mut valitettavasti tää on nyt vähän menny siihen, että hengaan paljon enemmän kotona kuin aikasemmin. Okei, asiaan vaikuttaa tietty se, että oon ollu paljon kipeä, joten on pitäny ottaakin rauhallisemmin, sekä nyt kaikilla on midterm examit ja kaikennäköset kouluhommat menossa. Toivottavasti tää elämä tästä taas "paranee" (jos noin nyt voi sanoa). Ainakin nyt tapahtuu jotain jännää kun ensin E tuli käymään ja ens viikolla tulee lisää suomityttöjä! Jee!

Löysin, ostin ja ahmaisin stressiini

Tällä viikolla ei tosiaan oo tapahtunu kauheesti mitään ihmeellistä. Maanantaina kävin aamulla yliopistolla varaamassa itelleni lääkäriajan. Oli ihan mukavaa vaihtelua kun ei tarvinnu health centren sihteeritädille selitellä mitään mikä mussa on vialla, vaan se suoraan vain anto ajan lääkärille seuraavalle päivälle. Me likes. Täällä on tosiaan yliopistolla oma health centre, verrattavissa vähän Jykylän YTHS:ään, paitsi että tää on tosiaan kampuksella, paikan päältä voi myös varata ajan, sekä tää on kyllä maksullinen. Lääkäriaika makso 25e, mut ainakin mun matkavakuutus ehkä korvaa sen. Pitää selvittää.

Että no, onhan tämäkin oma kokemus että näkee miten paikallinen lääkärissäkäynti toimii:D Sain tosiaan tiistaille puol neljäksi ajan. Jouduin kiireessä ja huonolla tuulella tulemaan sinne (oli pitäny kiiruhtaa pyörällä yliopistolle, kännykän Spotify ei toiminu, jouduin ahmimaan lounaan etten myöhästy jne), mut turhaan kiirehdin kun lääkäri ottikin vielä puolelta yhen ennen mua... Mutta onneks sillä ei menny kauaa ja taisin 20 vaille päästä. Lääkäri oli mukava keski-ikänen mies, puhu ihan ymmärrettävää englantia (aksentin suhteen siis). Kurkku näytti aika pahalta, joten sain tosiaan viikon antibioottikuurin siihen. Oli kyllä hieno hetki kun se sattu näkemään mun mustelmat... Taisin mainita aikasemmin, että onnistuin jotenkin saamaan viime viikon torstain bileissä ihan hullut mustelmat kehooni. En ollu varautunu siihen, että se lääkäri näkis ne, joten oli sit vähän epämäärästä selittelyä sille, että mistä oikeen oon saanu ne :D "Eeehh I actually don't know..."

Onko ihmekään etten pysy terveenä kun syön vaan kaikkea tällästä?

Lääkärin jälkeen menin iirin kaksoistunnille ja olin taas huonolla tuulella, joten kotona sit vaan ahmin yllä nähtävää keksipakettia ja tuijotin Entouragea. Mulla oli kuitenkin tiedossa presentaatio seuraavana päivänä, jota en ollu vielä tehny, joten oli taas pieni ongelma edessä.. Ei tehny mieli tehä yhtään mitään järkevää. Halusin ihmisseuraa piristämään mua, joten linnottauduin D:n sohvalle kattomaan sen kanssa Irlanti-Saksa -futispeliä (Saksa johti 1-0 kunnes Irlanti teki viimesellä minuutilla tasotusmaalin, hah hah haa. Saksalainen D ei kauheesti arvostanu tätä). Sen, ja kokistölkin, jälkeen olin yhtäkkiä pirteempi ja kotona sit hyökkäsinkin presentaation kimppuun. Yötöikshän se meni, mutta sainpahan tehtyä. Se oli siis Irish Folklore -kurssille, aiheena Mikhail Bakhtinin teksti keskiajan karnivaalikulttuurista (pääsin pätemään miten ton tyypin nimi lausutaan, venäläinen kun on, hah).

Keskiviikkoaamuna kympin jälkeen sit tapasin kaks muuta tyttöä, joiden kanssa sitä presentaatiota tein ja käytiin se läpi. Yheltätoista oli sit kyseinen tutoriaali, presentaatio meni ihan näppärästi. Saatiin jopa kysymyksiä ja mä en osannu vastata niihin oikein mitään (ei niihin perhana oo varautunu kun ei Suomessa ikinä kukaan kysy mitään), joten vaan välttelin vastuuta vetoamalla mun ääneen, joka ei kauheen hyvin toiminu enää siinä vaiheessa, haha. Onneks toinen tytöistä osas sit vastata oikeen hienosti niihin kyssäreihin. Saa nyt nähä miten se meni, tosta presentaatiosta tulee kuitenkin 15% kurssin arvosanasta, mikä on aika paljon. Hyvä viimesen illan panostus taas.

Keskiviikko olikin sit suhteellisen hyvä päivä! Tutoriaalin jälkeen kävin ostamassa yliopiston kirjakaupasta Adventures of Huckleberry Finn -kirjan, koska se pitää lukea sille mun amerikkalaisen kirjallisuuden kurssille. Vähän pännii kun itse asiassa omistan kyllä jo ton kirjan, mut sepä on tietenkin Suomessa. Sen jälkeen kahvittelin B:n kanssa ja pääsin tekemään päivän hyvän työn kun piristin sitä sen stressin keskellä. 

Nyt täytyy kyllä myöntää, että vähän muisti meinaa pätkiä, että mitä silloin keskiviikkona tapahtukaan. Pidin sitä tuotteliaana päivänä, mut nyt en sit meinaakkaan muistaa, mitä oikein tein :D Ainiin no, ainakin sain vihdoin ja viimein varattua hostellin Glasgowhun. En muista oonko maininnu siitä, mutta ollaan tosiaan menossa marraskuussa yhtenä viikonloppuna porukalla sinne! Niin siistiä. Illalla raahauduin myös jousiammuntatunnille. Ei oikein olis huvittanut, mutta koska olin missannu sen maanantaina, ajattelin että on pakko mennä tai muuten en ikinä opi ampumaan siihen perhanan maaliin. Lopulta olinkin sit tosi tyytyväinen kun menin! Olin tosiaan joo päivällä ostanut uudet napit (eli siis kuulokkeet) samalla kuin ton kirjankin ja olin ihan fiiliksissä niistä, sillä niissä olikin ihan loistava äänentoisto! Oli siispä oikeestaan ihan kiva lähteä pyöräilemään iltapimeellä raittiissa ilmassa musan pauhatessa korvilla kohti harkkoja:)

Torstain look

Torstaina sit hitaan aamun (skippasin kaks herätystä) ja bussiongelmien jälkeen menin keskustaan vähän shoppailemaan. Oli tosiaan vapaapäivä, koska täällä oli torstaina ja perjantaina yliopistolla avoimet ovet, jolloin kaikki tunnit oli peruttu. Kelpas. Mulla oli kaikenlaisia suunnitelmia niille kahelle päivälle, olin tehny oikein listankin kaikista rästihommista. Ei oo ehkä vaikee arvata, että en tehny kauheesti mitään siltä listalta loppujen lopuksi.

Päädyin ostamaan itelleni uudet kengät. Koska halusin. Oli halvat Penneysistä (kuten ehkä näkee), joten ei ihan kauheen vaikee päätös ollu. Ostin myös mm. uudet farkut (8e), Soap&Gloryn käsivoiteen (tunteeko kukaan tota merkkiä? ite oon kuullu siitä niin paljon yhestä kosmetiikkablogista, joten pakko kokeilla) ja läjäpäin herkkuja. Koska en ilmeisesti välitä enää yhtään paljon mä mässäilen.

Syön myös tällästä valmisruokaa aina vähän väliä. Kanaa ja riisiä (johonkin intialaiseen tyyliin). Koska oon ilmeisesti niin laiska, etten edes sellasta jaksa aina ite valmistaa. Voiko joku tulla lyömään mua? En mä tällästä valmisruokaa ikinä Suomessa syö.

Tykkäsin paljon enemmän tästä mun jälkiruuasta. Kahvia, Daim-suklaata ja sanomalehti. Kahvista sen verran, että kahvinkeitintähän meillä ei piru vie ole, joten pitää tehä pikakahvia. Ei se oo yhtään niin hyvää, mutta menetteleehän se kahvinhimoissa.

Kyseisestä sanomalehdestä löyty tosiaan tällänen loistava uutisenpalanen! :D Taisin nauraa ääneen kun satuin huomaamaan ton. Niin loistavaa, että Suomen viskiongelmat (joo kyllä mä toisinaan seuraan niitä Suomenkin uutisia!) on uutisissa täällä asti. Suomi mainittu, torilla tavataan:D 

Sen jälkeen taisin jopa alottaa työstämään mun amerikkalaisen kirjallisuuden esseetä, jonka deadline on maanantaiaamuna. En kyllä pitkälle siinä päässy kun turhauduin lähteiden ettimiseen. Illalla sit menin W:n luo, katottiin sellanen leffa kuin Collateral. Olin nähny sen aikasemminkin, mut en muistanu siitä pahemmin mitään. On kyl hyvä, suosittelen!

Siinä leffassa on kyl hyvä soundtrack, muun muassa toi Audioslaven biisi, jota oon nyt luukuttanut jatkuvalla toistolla (kuuntelen sitä itse asiassa tasan just tällä hetkelläkin:D). Se biisi jotenkin vaan... siinä on hyvä tunnelma. Jotenkin sopiva mun tän hetkiseen mielialaan. Tai sen iltaseen fiilikseen. En nyt osaa sanoa mitään järkevää, koska en haluu avata mun ajatuksia aiheesta tänne. Mutta tiiättekö sen kun joku tietty biisi tuo mieleen jonkun tietyn tilanteen tai tunteen tai vastaavan? Mulla on paljon sellassia, ja nyt tästäkin biisistä jotenkin hassusti tuli uus sellanen.. 

Okei, enough of that. Ei ehkä pitäis kirjotella keskellä yötä kun ei ajatukset ehkä kulje ihan sillä selkeimmällä tasolla? Pitäis kyllä mennä nukkumaan. Mulla on vielä kerrottavaa, mutta ehkä kerrankin teen järkevästi ja pätkäsen ennenkuin tästä postauksesta tulee taas ihan jumalattoman pituinen ja yksinkertasesti teen vaan uuden postauksen sitten tästä viikonlopusta. Nähdäillään taas siispä!

PS. Mulla on uusi banneri valmiina.. Eihän toi ensimmäinen ookkaan kuin pari viikkoa vanha ehkä, haha. Katotaan saisinko sen ilmoille tässä kohta joskus..

Galway Girl

Terveisiä täältä sängyn pohjalta! 

(Eikä. Mikä sattuma! Just nyt kun olin ehtinyt kirjottamaan ton ekan lauseen, mun Spotifysta alko soimaan Galway Girl. Just sekunti sitten kirjotin ton otsikon, sillä aion tässä postauksessa tosiaan kertoa mun tän viikonlopun matkasta Galwayhin. Haha. Aika hyvä ajoitus Spotifylta.)

Tulin siellä matkalla aika pahasti kipeeksi, ja sen takia oon nyt tänää vaan koko päivän maannu sängyssä. Huomenna aion kyl suuntaa yliopiston terveyskeskukselle, sillä onhan tää nyt raivostuttavaa kun en millään meinaa (taaskaan) tervehtyä. Huoh.

Eniveis. Lähin tosiaan perjantaina yhen porukan kanssa oma-aloitteiselle matkalle Galwayhin. En ollu alunperin siinä reissussa mukana, mutta kun ei ollu mitään muutakaan suunnitelmissa ja sain kutsun mukaan, niin toki halusin lähteä, koska halusin kovasti nähä Galwayn kunnolla. 

Sateenkaari!

Otettiin tosiaan juna sinne. Oli vähän huvittavaa alussa, koska suurin osa porukasta (minä mukaanlukien) oli ollu edellisenä iltana ulkona, joten lähössä oli aika krapulaista porukkaa. Ei ehkä ihan se paras olotila kulkea junalla :D 

Pakko muuten nopeesti kertoa siitä torstai-illasta. Etkoilujen jälkeen mentiin keskustaan sellasseen yökerhoon kuin The Library. En ollu käyny siellä aikasemmin, mut se osottautu tosi kivaks paikaks! Syy, minkä takia halusin paikan nyt mainita, on että siellä on käytössä sellanen tosi jännä drink exchange -systeemi. Baaritiskin takana seinällä on ruutu, jossa näkyy erinäisten juomien/shottien hinta joko vihreällä tai punaisella taustalla. Niiden hinta muuttuu kysynnän mukaan! Kun jotain ei paljoa tilata, sen hinta tippuu. Hinta muuttuu siinä ruudulla, vihreän taustan kanssa, tarkoittaen että nyt on halpaa. Sama tietty toisinkin päin: kun jonkin kysyntä nousee, sen hintakin nousee. En oo ikinä ennen törmänny vastaavaan! Tosi siisti systeemi mun mielestä. Ja noh, sen takia tulikin sit itekin otettua mm. tequila-shotti, se kun makso vaan 3e... Aina tosi hyvä idea. Tulipas tonakin iltana sit tehtyä kaikenlaista hölmöä.

Pakko tääkin biisi vielä tähän yhteyteen linkata. Koska useimmiten W määrää meiän etkoilumusat, oon täällä kuunnellu tosi paljon house-musaa (hollantilainen stereotypia ohoi). Oon kuullu tän biisin niin monta kertaa sen ollessa yksi herran suosikeista (ja koska se on uusi biisi, sitä on taidettu jopa soittaa täällä joissain baareissa), niin oon itekin nyt täysin ihastunu siihen ja oon ihan fiiliksissä aina kun sen kuulen. Tää biisi muutenkin kuvastaa meiän bileitä paljon paremmin kuin jotkut radiossa soivat poppirenkutukset.

No, jopas nyt hairahduin aiheesta. Galwaystahan mun piti kertoa. Eli näitten bileitten takia monet oli aika heikossa hapessa matkalla sinne. Itellä oli jopa aika hyvä olo, ainoo ongelma oli (ja on edelleen) itse asiassa se kun onnistuin jotenkin niissä bileissä hölmöillessäni saamaan itteni täyteen mustelmia. Aika hemmetin pahoja sellassia vieläpä. Niitten takia mulla oli sitten ne mustelmaiset paikat vähän arkoina. Ärsyttävää.

Junassa matkalla Galwayhin (en nyt oikeen tiiä miten tää pitäis taivuttaa?) oli sitten tällässiä mukavia maisemia:) 

Kun päästiin perille, etittiin ensin meiän hostelli (Woodquay Hostel). Oli ihan perushyvä paikka. Mulla oli pienoisia hankaluuksia kun olin tosiaan varannu sängyn sieltä erillään muusta ryhmästä ja kun olin maksamassa, tyyppi ei sit löytäny mun nimellä mitään varausta. Öö. Asiaa ei yhtään helpottanu se, että en meinannu saada tyypin irkkuaksentista niin mitään selvää. Sain asian kuitenkin hoidettua vaan sillä että maksoin 12e (vaikka netin mukaan mun ois pitäny maksaa noin 17e...). Oli vähän sellanen hälläväliä-systeemi siellä. No, mikäs siinä.

Mentiin sitten syömään The Cellar -nimiseen paikkaan, mitä voin kyllä suositella! Oli niin mukavaa kun pienen krapulan ja matkustelun ja häslingin jälkeen pääsi vaan istumaan, syömään fish & chipsejä ja juomaan kokista. Ja kahvia jälkiruuaksi. Oli oikeen mukava olo sen jälkeen sit:)

Plus kun sen jälkeen törmättiin vielä tällässeen paikkaan! Italialaista jätskiä, nam! Pakkohan siellä oli käydä. Ite otin kinder bueno -jätskin ja kyllä, se oli niin hyvää kuin miltä kuulostaakin.

Käveltiin vain kaduilla iltahämärässä ja tutkittiin paikkoja.

Tykkäsin tosta kaupungista kyllä ihan valtavasti! Tosi kivan näköstä. Värikäs ja eloisa. Paljon kahviloita, pubeja, kauppoja, ihmisiä. Huomattavasti nätimpi kaupunki kuin Limerick :D Rakastin myös kuinka siellä on kadulla ihan joka nurkassa katusoittajia. Toi tosi kivan fiiliksen.

 

 

Joen rannalla oli tosi kaunista noin iltasella! Ja siellä oli paljon joutsenia! Kelpas kyllä:)

Alko tulla jo aika myöhä, joten käytiin hostellilla vähän lepäämässä ja sitten lähettiin pubiin istuskeleen. Ite tilasin Irish Coffeen! Uujea. Eka kerta kun sen nyt täällä tilannu, toka kerta ikinä kun sitä maistan. Ja kyllä se ihan hyvää oli, meni nyt paljon paremmin alas kuin ekalla kerralla, haha.

Ei haluttu jäädä vain yhteen paikkaan jumiin, vaan lähettiin sitten vähän kiertelemään Galwayn baareja. Seuraavaks taidettiin päätyä yhteen pubiin, missä loistavasti olikin livemusiikkia! 

Ja ne soitti Galway Girlin! Hahaa, kuinka mahtavaa <3

Sen jälkeen kyseltiin vähän neuvoa paikallisilta ja mentiin sellasseen yökerhoon kuin Electric Garden. Aivan mahtava paikka! Iso paikka, missä monia eri kerroksia/osioita ja kaikenlaista erilaista musaa. Oli chilli istuskelualue, tanssipaikka, house-musaa alakerrassa.. Kaikkea. Plus yheltä tiskiltä sai kaikenlaisia rommiin perustuvia drinkkejä ja mehän tilattiin sit porukalla mai tait. Se baarimikko oli tosi mukava; samalla kun se teki niitä drinkkejä, se näytti mitä kaikkea se siihen laittaa, selosti mitä teki ja minä ja B saatiin molemmat ravistella shakerilla niitä juomia! Siistiä:D 

Tona iltana mä olin kuitenkin jostain syystä aika väsyny eikä tehny mieli kauheesti kallistaa kuppia, joten ei se ihan illoista parhain ollu mun puolesta. Mun kurkku oli kipee, joten ei tehny mieli puhua, eikä mun mustelmainen keho tykänny siitä ihmispaljoudesta. Oli siten vähän inhottavaa olla siellä, mut ei sieltä oikein voinu lähteäkään, koska a) ei oikein viitti yksin lähteä haahuilemaan yöllisille kaduille, b) mulla ei ollu avainta meiän hostellin huoneeseen. Joten piti vain kestää. Ei nää jatkuvat bileet aina kivoja oo. Olin aika hemmetin onnellinen sit lopulta kun pääsi kaatumaan sänkyyn.

Lauantaiaamuna oli sit taas parempi olo! Lähettiin keskustaan ettimään joku paikka, mistä sais perinteistä irlantilaista aamiaista (mikä on aikalailla sama kuin englantilainen aamiainen...). Ite en kuitenkaan heti noin aamusella (tai oikeestaan oikeen milloinkaan) halunnu syödä makkaraa, munia, papuja ja ties mitä, joten tilasin vain scrambled eggs breakfastin eli munakokkelia (hauska sana), paahtoleipää ja kahvia. Se olikin ihan tarpeeks sit mulle.

Sen jälkeen lähettiin taas vaan kävelemään ympäri ämpäri. Päädyttiin saman joen rannalle kuin edellisenä iltana ja oltiin kaikki aika yllättyneitä, kun vesi olikin laskenu toosi paljon yön aikana! Voitte huomata eron, jos vertaatte tota yllä olevaa kuvaa niihin aikasempiin illalla otettuihin jokikuviin.

Sää suosi meitä jälleen, joten oli mukava vaan käppäillä siellä! Varsinkin kun oli noin kivan näköstä:)

En oo tottunu siihen, että on näin... tasasta. Tyhjää. En nyt löydä oikeeta sanaa. Siellä oli tollanen tosi iso alue pelkkää.. tasankoa? Nyt ei kyllä oo suomi ihan hallussa. Ymmärrätte kuvasta ehkä kuitenkin. Suomessa toi alue olis täynnä puita.

Osa porukasta suuntasi lauantaina vielä kohti Dublinia, mut ite päätin lähteä takasin Limerickiin, kun en oikein jaksanu lähteä vielä lisää reissaamaan. Meiän piti lähteä 13:45 junalla, mut olikin tosi kiva yllätys kun tuolla kännykällä junalippua yritin ostaa, että se juna olikin jo täynnä. Nice. Seuraava juna lähtis kolmelta, mutta se ois menny jotain ihan ihme reittiä ja kestäny kolme ja puol tuntia saapua Limerickiin. Seuraava vaihtoehto olikin sit vasta 17:50 lähtevä juna. Piti siinä sit yrittää keksiä jotain miten tappaa aikaa siihen asti.

Ostettiin sitten kahen muun tytön kanssa tollasset sormukset! Se on nimeltään Gladdagh Ring ja käsitykseni mukaan Galwayn "erikoisuus". Sen kädet kuvastaa ystävyyttä, sydän rakkautta ja kruunu uskollisuutta. Jos sitä pitää kädessä noin päin, että sydän on ulospäin, se tarkottaa että "the wearer's heart is yet to be won" eli yksinkertaisesti oot sinkku. Jos taas pidät sydäntä sisäänpäin, se tarkottaa että joku on vieny sun sydämen. Tykkään tosta kyl paljon, eikä se maksanu kuin 20e!

Sormusten oston jälkeen käveltiin juna-asemalle ostamaan junalippuja, mut siinä kestikin ikuisuus kun oli vähän kaikenlaisia ongelmia. Sit lähettiin tutkimaan paikallisia markkinoita. Siellä kierrellessä aloin pikkuhiljaa olla tosi väsyny ja mun selkään sattu, joten mieliala alko taas laskea. Onneksi sit lopulta päästiin kahville, missä skonssi ja kokis taas sai paljon paremmalle tuulelle. Sen jälkeen makoiltiinkin vaan joen rannalla, kun olikin sit aika lähteä hakemaan kamat hostellilta ja suunnata kohti juna-asemaa. 

Junassa olin tosi väsyny ja kylmissäni, eikä sit ollu mikään yllätys kun vihdoin illalla kun pääsin kotiin, tajusin että mulla on kuumetta. Huoh. Joten vaan lääkettä naamaan ja nukkumaan. En jaksa tätä ainaista sairastelua. Toivottavasti pääsen huomenna sinne lääkäriin ja saan jotain lääkitystä tähän. Nytkin pääsen vihdoin nukkumaan, tässä blogin kirjottelussa menee aina yllättävän kauan. Joten nähään taas!